Penkkariajelun huumaa

Iloiset abit heittelivät karkkeja itäväntaalaisille. Kuva: Dana Mikhlik.

Iloiset abit heittelivät karkkeja itäväntaalaisille. Kuva: Dana Mikhlik.

Abiturienttina paras tapa viettää ystävänpäivää oli lähteä perinteiselle rekka-ajelulle.

Penkkariviikon torstaina Tilun ruokala oli tupaten täynnä opiskelijoista ja erityisesti abiturienteista. Abiryhmän ryhmänohjaaja Sami Sirviö tuli huutamaan meille, että pitää jo lähteä. Tuli pieni kiire, kun lähes kaikki abiturientit ryntäsivät palauttamaan astioitaan.

Juoksimme nopeasti kohti rekkaa numero seitsemän. Pettymys iski, kun näimme rekan lavan makaavan maassa.

– Mitä tämä nyt meinaa? kaverini Khalida Habeb kysyi.

Emme ehtineet kuitenkaan masentua. Rekan kuski selitti, että kohta lava nostetaan. Niin tapahtuikin, mutta paljon hurjemmalla tavalla kuin olimme kuvitelleet. Rekan lava nousi, ja samalla opiskelijat valuivat rekan päätyyn. Siistiä!

Tasan kello kaksitoista kaikki Itä-Vantaan lukioiden rekat kokoontuivat Valtti Areenalle. Lukiomme rekkamäärä oli suurin, yhteensä kahdeksan rekkaa Tilusta.

Odotus tuntui ikuisuudelta. Ehdimme sekä heitellä vähän karkkeja että kilpailla toisten opiskelijoiden kanssa lukioiden paremmuudesta. Kahdeksan rekan opiskelijat huusivat yhteen ääneen: ”Tilu!” Oli selvää, kuka voitti tämän erän.

Abit olivat ostaneet karkkia jopa useita kiloja, jotta sitä riittäisi heiteltäväksi niin koululla kuin penkkariajelulla. Kuva: Dana Mikhlik.

Abit olivat ostaneet karkkia jopa useita kiloja, jotta sitä riittäisi heiteltäväksi niin koululla kuin penkkariajelulla. Kuva: Dana Mikhlik.

Ajelimme pitkään. Käsi väsyi jopa vilkuttamaan. Onneksi sää oli leuto. Lapsia oli paljon. He imuroivat innokkaasti heittämämme karkit.

Tyytymättömyys tapahtumaan heijastui ainoastaan autoilijoiden kasvoilta. He joutuivat odottamaan, kunnes suuri määrä iloisia opiskelijoita oli vihdoinkin ajanut ohi.

Maalatut lakanat kuuluvat penkkarirekkojen kylkiin kuin valkolakki ylioppilaan päähän. Kuva: Antti Pentikäinen.

Maalatut lakanat kuuluvat penkkarirekkojen kylkiin kuin valkolakki ylioppilaan päähän. Kuva: Antti Pentikäinen.

”Hyvä nuoret!” oli varmasti paras kommentti, jonka saimme satunnaiselta ohikulkijalta. Kaiken kaikkiaan päivä meni loistavasti autoilijoista huolimatta. Tämä oli ainutlaatuinen ajelu. Olimme yksi päivän tärkeämmistä uutisaiheista.  Muistelemme tämän päivän vielä pitkään hymyillen.

Teksti: Dana Mikhlik

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s