Tilussa asiantuntijavieraat ovat tärkeä osa opinnonohjausta. He tuovat kouluun kiinnostavat tuulahduksen työelämästä.

Tasavallan presidentin avustaja Mikko Kortelainen kertoi työstään ja urapolustaan penkkarihuuman keskellä.

Keskelle penkkarihulinoita saimme jälleen joukon nykypäivän työelämän edustajia kertomaan lukiomme kakkosille omasta urastaan ja työstään sekä nykypäivän työelämästä yleensä. Tänä vuonna saimme vieraaksemme myös tasavallan presidentin erityisavustajan Mikko Kortelaisen. Hän aloitti kertomalla omasta urapolustaan, joka ei ollutkaan mitenkään suora tie työelämään. Sen jälkeen saimme tehdä mielenkiintoisen kurkkauksen tasavallan presidentin kansliaan Mikon kertomana.

Mikon yliopisto-opinnot alkoivat Jyväskylässä asevelvollisuuden, Paasikivi-opistossa vietetyn vuoden sekä parin viransijaisuuden jälkeen. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa viestintätieteiden laitoksella mm. puheviestintää. Jo varhain alkanut kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan vei kuitenkin yhä enemmän aikaa ja viikonloppuisin Mikko matkustikin usein erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin Helsinkiin. Lopulta opiskelupaikkakin vaihtui Helsingin yliopistoksi ja pääaine yleiseksi valtio-opiksi 1996. Yhteiskunnallinen toiminta alkoi viedä aikaa yhä enemmän ja työ Tuhatkunnassa (kokoomuksen opiskelijaliitto) alkoi 1996. Vuonna 2000 hänet kutsuttiin silloisen valtionvarainministeri Sauli Niinistön avustajaksi ensimmäisen kerran.

Nykyinen työ tasavallan presidentin kabinetissa on hyvin monipuolista. Tasavallan presidentin kansliassa on yhteensä n. 80 työntekijää, mutta kabinetissa vain 5. Kabinettia voisi kutsua tasavallan presidentin työrukkaseksi. Kabinettiin kuuluu erityisavustajan lisäksi kansliapäällikkö, ulkopoliittinen neuvonantaja, oikeudellinen neuvonantaja sekä viestintäpäällikkö. Työn luonteeseen kuuluu se, että on koko ajan ”hälytysvalmiudessa”. Työpäivät venyvät tavallisesti klo 18 asti, jonka jälkeenkin voi vielä kotona tehdä koneella töitä. Mikko korosti kuitenkin, että vaikka työtä voi tehdä rajattomasti, omat rajansa on asetettava, jottei työhön uuvu.

Työ edellyttää, että koko ajan seurataan, mitä Suomessa tapahtuu, mistä asioista valtakunnassa keskustellaan jne. Tehtäviin kuuluu mm. yhteydenpito mediaan, tapaamisten suunnittelu, muistioiden kirjoittaminen tapaamisista, matkojen valmistelu ja vierailukohteiden kartoittaminen, taustatietojen kerääminen puheisiin jne. Tasavallan presidentti kuitenkin kirjoittaa puheensa itse. Puhepyyntöjä on Sauli Niinistön presidenttikautena tullut yli 600, tasavallan presidentti on pitänyt kotimaassa 45 puhetta.

Mikko Kortelainen kertoi, kuinka presidentin taustajoukot toimivat.

Tasavallan presidentille lähetetään paljon kirjeitä. Avustajan tehtäviin kuuluu lukea kansalaiskirjeitä. Kaikkiin asiallisiin kirjeisiin pyritään myös vastaamaan. Erityisen hellyttävää kuulijoiden mielestä oli tieto kirjeistä, joita lapset tasavallan presidentille lähettävät. Lapset kysyvät usein aivan tavallisia henkilökohtaisia asioita, kuten vaikkapa presidentin mieliruokaa.

Avustajan työ kuulosti todella monipuoliselta ja mielenkiintoiselta. Työssä täytyy koko ajan tietää, mitä kotimaassa ja maailmalla tapahtuu. Mielenkiintoista oli myös kuulla politiikan maailmasta muualta kuin poliitikolta. Tällainen taustatyö on ollutkin Mikon toive, hän ei halua olla kameroiden edessä vaan mieluummin niiden takana. Opiskelijoille oli hyödyllistä kuulla myös tällaisesta työstä ja siitä, mitä kaikkea tasavallan presidentin työn taustalla tapahtuu.

Teksti: Eeva Kantola

Lue lisää tasavallan presidentistä täältä.