Ylen vaaligalleria päästää ehdokkaat ääneen

Ylen vaaligalleria on sivusto, jossa on videohaastattelu lähes jokaisesta eduskuntavaaliehdokkaasta. Yleisradio kutsui jokaisen eduskuntavaaliehdokkaan, myös pienpuolueiden edustajat, neljän minuutin mittaiseen videohaastatteluun. Haastattelut on kuvattu kertaotolla, eikä niitä ole editoitu jälkikäteen.

Ylen vaaligalleria löytyy osoitteesta http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria/. Kuva on ruutukaappaus Ylen sivusta.

Ylen vaaligalleria löytyy osoitteesta http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria/. Kuva on ruutukaappaus Ylen sivusta.

Tuon neljän minuutin haastattelun aikana ehdokkailta kysytään kysymyksiä, jotka liittyvät työhön, talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja tulevaisuuteen, jotka ovat Ylen vaaliteemoja. Kysymyksiä ei ole kerrottu etukäteen ehdokkaille, joten he eivät voi varsinaisesti varautua tenttiin. Kysymykset kuitenkin valittiin erikseen jokaiselle ehdokkaalle tämän taustatietojen perusteella.

Vaaligalleria on hyvä, sillä se tarjoaa kaikille tasapuolisesti neljän minuutin haastattelun puoluetaustasta riippumatta. Näin myös vähemmän tunnetut ehdokkaat ja pienemmät puolueet saavat näkyvyyttä pelkkien isojen puolueiden kärkiehdokkaiden sijaan.

Vaaligallerian videot ovat lyhyitä eikä niiden katsominen vaadi siksi paljon aikaa. Tämän takia myös vähemmän politiikkaa seuraavat saattavat vertailla ehdokkaita keskenään ja tehdä äänestyspäätöksen tämän perusteella sen sijaan, että he äänestäisivät jotain tunnettua ehdokasta tämän vaalimainonnan perusteella.

Viihdettä vai asiaa?

Vaaligalleriassa on kuitenkin myös ongelmia. Sen katsotuimmat videot ovat lähinnä humoristisia. Niissä ehdokas joko vastaa kysymyksiin niin huonosti, että video muuttuu komiikaksi, tai sitten hän yrittää saada tahallaan näkyvyyttä erikoisella käytöksellä.

Tämä johtaa siihen, että asiasisältö jää taka-alalle. Muutenkin videoissa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, miten ehdokas sanoo asiansa kuin siihen, mitä hän sanoo.

Lisäksi neljä minuuttia on todella lyhyt aika, eikä haastattelijalla ole aikaa tentata ehdokasta kunnolla. Ehdokkaasta ei siis voi haastattelun perusteella saada kuin hyvin pinnallisen käsityksen. Politiikkaa seuraavat saavat ehdokkaan näkemykset selville paljon laajemmin muualtakin kuin vaaligalleriasta.

Kokonaisuudessaan galleria on kuitenkin hyvä asia. Tärkeimpänä asiana voi varmaankin pitää sitä, että pienpuolueet saavat sen ansiosta niiden tarvitsemaa näkyvyyttä.

Esittelemme kolme ehdokasta eri puoleista: Jan Edelmann (kokoomus), Paavo Väyrynen (keskusta) ja Sami Ronkola (vasemmistoliitto).

Jan Edelmann: Suomea on johdettava kuin yritystä!

Jan Edelmann Ylen vaaligallerian haastattelussa. Kuva on ruutukaappaus Ylen nettisivulta.

Jan Edelmann Ylen vaaligallerian haastattelussa. Kuva on ruutukaappaus Ylen nettisivulta.

Linkki Edelmannin haastatteluun Ylen vaaligalleriassa.

Jan Edelmann (Kokoomus) on Suomen eduskuntavaalien ehdokas numero 295 Uudellamaalla. Hänen mielestään Suomi pysyy Suomena vain jos sitä johdetaan yrityksen lailla. Yrityksen tulee tuottaa voittoa. Hän tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Suomi on tavallaan yritys ja suomalaiset ovat sen omistajia.

Edelmann sanoo, että tuloerot kuuluvat kannustavaan yhteiskuntaan. Siis jos kaikilla olisi samat tulot yrittäminen ei olisi yhtä suosittua kuin jos eroja olisi. Hän ajattelee, että ansiosidonnaista on lyhennettävä, koska se passivoi suomalaisia tällä hetkellä ja tulisi passivoimaan lisää tulevaisuudessakin. Se voisi pikkuhiljaa alkaa johtaa huonompaankin suuntaan. Jos säästäminen on välttämätöntä, niin Edelmann olisi valmis säästämään juuri näistä ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahoista.

Edelmann sanoo myös, että kotihoidontuki on hyvässä jamassa eikä sitä tarvitse mennä sorkkimaan. Itse hän ei kuitenkaan kerro olleensa kotihoidontuella, koska hän on saanut olla töissä ja tarttunut tähän mahdollisuuteen. Hän ajattelee, että molempien vanhempien ei tarvitse olla yhtä paljon kotona lasten kanssa.

Itäinen naapurimaamme Venäjä on Jan Edelmanin mukaan suuri uhka Suomelle. Tämän vuoksi Edelmann on vahvasti sitä mieltä, että Suomen tulisi liittyä sotilasliitto Natoon jo ensi vaalikauden aikana. Hän on myös sitä mieltä, että puolustusmäärärahojen on oltava riittävän hyvällä tasolla, jotta Suomen puolustautumismahdollisuus olisi uskottavaa sekä itse Suomen, että muidenkin valtioiden näkökulmasta.

Edelmann ottaa kantaa myös Suomen pääkaupungin Helsingin ruuhkamaksuihin sanoen, että niissä ei ole järjen hiventä. Ne keinotekoisesti heikentävät Suomen yritysten kilpailukykyä.

Edelmann on vahvasti sitä mieltä, että joukkoliikenne on kannatettavaa. Muun muassa Helsingin ruuhkia purkamaan suunniteltavaa Pisararataa hän kannattaa. Rataa on kuitenkin kritisoitu sen kalleuden takia. Se olisi hyödyksi useiden ihmisten sanomisista huolimatta.

Lopuksi Jan Edelmann vielä muistuttaa olevansa yritysmaailman asiantuntija. Hänen mielestään Suomen talouteen voidaan soveltaa normaaleja yritysmaailman menetelmiä: suunnitelmia, tavoitteiden seurantaa ja raportointia.

Sami Ronkola: ”Ennaltaehkäisevä nuorisotyö säästää miljoonia”

Sami RonkolaLinkki Sami Ronkolan haastatteluun Ylen vaaligalleriassa.

Vasemmistoliiton vuoden 2015 eduskuntavaalien ehdokas Sami Ronkola ajaisi nuorten asioita eduskunnassa. Hän kertoo olevansa vantaalaisessa lähiössä varttunut nuorisotyönohjaaja, joten nuoriin kohdistuva panostus on sitä kautta ymmärrettävää. Mutta onko vasemmistoliiton arvomaailma tarpeeksi lähellä ehdokasta, jonka ”poliittinen herääminen” on tapahtunut vasta kolme kuukautta ennen vaaligallerian julkaisua?

Ylen nettisivuilla julkaistussa vaaligallerian tentissä hän kertoo olleensa ennen heräämistään Keskustanuorten riveissä. Nykyään vasemmistoliiton riveissä vaikuttava poliitikko on näkyvällä sosiaalisen median esiintymisellään hankkinut itselleen näkyvyyttä, puolueen vaihdostakin hän ilmoitti Facebook-profiilin kautta. Tällainen lähestymistapa vetoaa erityisesti nuoriin, sillä sosiaalista mediaa voidaan tänä päivänä pitää yhtenä nuorten uutiskanavista.

Sami Ronkola kertoo, että tulevalla vaalikaudella hän ajaisi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä rankalla kädellä, sillä onnistuessaan tämä säästäisi valtiolta miljoonia samalla lisäten työtä tekevien kansalaisten määrää tulevaisuuden Suomessa.

Hän pitää arvojansa täysin vasemmistolaisina muutamia mitättömiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Ainoat todelliset erot vasemmistoliiton puoluekannan valinnoilla on lapsilisän jakamisperusteet sekä kaupan aukioloaikojen vapautukset.

Esiintyminenkin on ehdokkaalle selvästi mieleistä, sillä vaaligallerian videohaastattelu sujuu ilman suurempia ongelmia. Esiintymisjännitys hiukan paistaa esiin, mutta se ei vie ehdokkaan karismaa juuri lainkaan huonompaan suuntaan. Vastaukset tenttaajaan kysymyksiin tulevat kuin apteekin hyllyltä ja retoriset taidot näkyvät hyvällä tavalla. Vaikka ehdokkaan näkemykset tulevatkin hyvin perustelujen kanssa näkyviin, on ehdokkaan suurin ongelma yhdistää asiat laajempiin konteksteihin. Esimerkiksi koulutuspakosta ja varusmiespudokkaiden määrästä löytyy hyvin esitettyjä mielipiteitä, mutta ihmiset jotka eivät ole kiinnostuneet asiasta eivät varmasti löydä juuri syitä äänestää Ronkolaa. Pelkkä nuorisotyön edistäminen ei riitä vakuuttamaan äänestäjiä.

Toisaalta Ronkolan vaalivaltti vaaleissa voikin olla eräänlainen “yhden asian mies”. Henkilö, joka ei vetoa rankalla kädellä muuhun kuin nuorison hyvinvointiin samalla pitäen itsensä ylpeästi vasemmistolaisena voi nostaa hänet muiden ehdokkaiden yläpuolelle. Erityisesti henkilöt, jotka ovat nuorisotyön kannalla, arvostavat varmasti Sami Ronkolan yksinkertaisia ja selkeitä mielipiteitä.

Vaalilupauksiin hän lisää nuorisotyön ohelle myös läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämisen, joka on selkeästi ollut myös muiden pienien puolueiden ehdotusten listalla, ainakin mikäli vaaligallerian muiden ehdokkaiden mielipiteisiin on uskominen. Tämä ei tietenkään ole mitenkään erottuva mielipide, mutta se tukee hyvin ehdokkaan kolmatta vaalilupausta, joka on työntekijöiden oikeuksien turvaaminen. Selvästi vasemmistolainen mielipide on hyvä vastapaino suurien puolueiden jossain määrin väkinäiseltä tuntuvaan Suomen kilpailukyvyn parantamiselle. Ronkola muistuttaakin, että Suomen taloustilanne ei ole varsinaisesti akuutti, sillä velkaa pystytään edelleen ottamaan hyvällä prosentilla, ja sitä kautta sijoittamaan julkiseen sektoriin.

Kokonaisuutena on selvää, että Ronkola on potentiaalinen ehdokas erityisesti nuorille juuri selkeiden linjojensa takia. Vaikka kokemusta politiikassa ei olekaan useiden muiden vasemmistoliiton ehdokkaisiin verrattuna, on helppo huomata Ronkolan halu vaikuttaa asioihin varmalla toiminnallaan.

Paavo Väyrynen, yksi Suomen pitkäaikaisimmista poliitikoista

Paavo Väyrynen Ylen vaaligallerian haastattelussa. Kuva on ruutukaappaus Ylen nettisivulta.

Paavo Väyrynen Ylen vaaligallerian haastattelussa. Kuva on ruutukaappaus Ylen nettisivulta.

Linkki Paavo Väyrysen haastatteluun Ylen vaaligalleriassa.

Väyrynen valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuonna 1970. Väyrynen on ollut ministerinä kahdeksassa hallituksessa sekä europarlamentaarikkona. Lisäksi hän on ollut keskustan puheenjohtajana. Kuitenkin viime eduskuntavaaleissa Väyrysen ollessa ehdolla Uudellamaalla hän putosi eduskunnasta ja syytti siitä keskustan yleistä kannatuksen romahtamista.

Väyrynen on ilmoittanut, että hän tavoittelee hallituksesta ulkoministerin paikkaa. Väyrynen istuu tällä hetkellä europarlamentissa ja on ilmoittanut jatkavansa siellä mikäli hän ei pääse hallitukseen.

Tämä ilmoitus onkin herättänyt kritiikkiä, sillä ei ole tavallista vaatia ministerinsalkkua puoli vuotta ennen vaaleja. Kokoomuksen mukaan Väyrynen yrittää kiristää puolueeltaan ministerin paikkaa.

Vaaligallerian haastattelussa Väyrynen esiintyy itsevarmana koko vaalitentin ajan. Hän vastaa kysymyksiin sujuvasti ja rauhallisesti eikä vaikuta hermostuneelta missään kohtaa. Väyrysen olemus vaikuttaa päinvastoin melko rentoutuneelta. Hän ei anna toimittajan keskeyttää itseään vaan puhuu asiansa loppuun asti. Väyrysen esiintyminen menee kuitenkin välillä hieman ylimielisen puolelle. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii vaikka ensimmäinen kysymys.

Ensimmäiseksi häneltä kysytään, miksi hän on nyt ehdolla Lapissa, eikä Uudellamaalla kuten viimeksi. Toimittajan väittää, että Väyrynen ei pääsisi läpi Uudenmaan vaalipiiristä. Tähän Väyrynen vastaa, että hän olisi ”varmasti” päässyt läpi Uudeltamaaltakin ja, että viimevuotinen putoaminen eduskunnasta oli vain ”työtapaturma”.

Väyrynen lisää vielä kilpailevansa suhteellisessa äänimäärässä äänikuninkuudesta, sillä hänen mukaansa 10000 ääntä Lapissa vastaa 50000 ääntä Uudellamaalla.

Väyryselle tärkein asia on sekä vaaligallerian haastattelun, että hänen oman bloginsa mukaan ulkopolitiikka. Häntä kiinnostaa erityisesti Venäjään liittyvät asiat. Venäjään liittyvät mielipiteet ovatkin suurin syy häneen kohdistuvaan kritiikkiin. Väyrynen on mm. kritisoinut EU:n pakotepolitiikkaa ja ulkopoliittista ilmapiiriä, joka on hänen mukaansa Venäjän vastainen.

Ulkoministerin paikkaa tavoittelevalle ehdokkaalle tämä onkin luontevaa.

Teksti: Olli Huovinen, Jarkko Jalovaara, Joonas Klemola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s