Mitä lukio maksaa?

Lukiolaisten liiton laskelmien mukaan lukion suorittamiseen menee jopa 2600 euroa. Osa opiskelijoista pääsee halvemmalla, mutta rahaa voi mennä selvästi enemmänkin. Tilun blogi tutki, mikä hintaan vaikuttaa.

Kirjat

Oppimateriaalit ovat lukion suurin yksittäinen kuluerä. Kuva: Nanna Oinonen.

Tilun opinto-ohjaaja Nanna Oinonen laski oman perheensä kanssa, kuinka paljon abiturientin opinnot tulivat maksamaan.

– Meidän abilla 76 kurssin ja kuuden yo-kokeen suorittaminen tuli maksamaan 2206 euroa. Oppimateriaalien, tietokoneen ja teatterikäyntien lisäksi kuluja tuli myös esimerkiksi vanhojentanssifrakista, tarkistusarvostelusta ja penkkarivarusteista. YO-koemaksutkin olivat yhteensä 196 euroa, Nanna Oinonen kertoo.

Kustannukset eivät kuitenkaan jakautuneet tasaisesti eri lukuvuosille. Ensimmäisenä vuonna oppimateriaaleihin meni noin 700 euroa, vaikka osa kirjoista oli käytettyjä. Abivuodesta taas selvittiin noin 125 eurolla.

– Opetussuunnitelma uudistui meidän nuoremme lukioaikana, joten emme juuri saaneet myytyä vanhoja kirjoja eteenpäin, Nanna pohtii.

Lukiolaisten liiton mukaan kolmevuotisen lukion suorittamisesta voi joutua pulittamaan jopa 2600 euroa. Summa on joillekin opiskelijoille ja perheille liikaa, joten liitto kampanjoi maksuttoman toisen asteen puolesta. Kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa netissä

Halpaa ja kallista

Joillakin opiskelijoilla kustannukset voivat kuitenkin jäädä matalammiksi tai nousta selvästi korkeammiksi. Lukion suorituskustannuksiin voi onneksi vaikuttaa.

– Asioita kannattaa tutkia rauhassa ja säästää kaikissa mahdollisissa asioissa, Nanna Oinonen kannustaa.

Kaikkiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Nykyisin jokainen opiskelija tarvitsee opinnoissaan kannettavaa tietokonetta, sillä monilla kursseilla oppimateriaalit ja tehtävät ovat sähköisiä. Myös ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät kovaa vauhtia.

– Jotkut kunnat saattavat maksaa lukiolaisille osan tietokoneesta, mutta monilla paikkakunnilla läppäri pitää ostaa itse.

Koneen ei onneksi tarvitse olla mikään huipputykki, ja edullisellakin laitteella on mahdollista hoitaa kouluasiat. Esimerkiksi käytetyn koneen hankkiminen saattaa olla järkevää.

– Oppimateriaalit ovat lukio-opintojen suurin yksittäinen kuluerä. Minusta on järkevää kierrättää kirjoja, jos se vain on mahdollista. Joskus Tilussakin on järjestetty kirjatoreja, ja kavereiden ja heidän sisarustensa vanhoja kirjoja kannattaa ehdottomasti kysellä, Nanna Oinonen suosittelee.

Nanna

Nanna Oinonen on seurannut lukioon uppoavia kustannuksia opona ja vanhempana. Kuva: Antti Pentikäinen.

 

Materiaaleissa on eroja

Tilussa opettajat päättävät kurssilla käytettävistä materiaaleista. Osa suosii painettuja oppikirjoja, osa taas valitsee mieluummin sähköisen materiaalin. Joillakin kursseilla opiskelijat saavat valita itselleen sopivimman vaihtoehdon. Kaikkia vuoden kirjoja ei yleensä kannata hankkia yhdellä kertaa syksyn alussa, sillä yllättävän moni muuttaa kurssivalintojaan vuoden aikana. Jos esimerkiksi pitkä matikka vaihtuu lyhyeen, iso kasa kalliita kirjoa jää turhaan keräämään pölyä.

Vaikka sähköiset materiaalit ovat usein käteviä ja ne saattavat sopia hyvin opiskelijan oppimistyyliin, niitä ei valitettavasti pysty kierrättämään. Toisaalta sähköiset materiaalit saattavat olla hieman halvempia. Kolmesta suuresta kustantajasta yhden hintataso on selvästi muita edullisempi. Myös käytettävyydessä on eroja, tosin siinä on kyse myös makuasioista.

– Kannattaa myös vertailla eri kirjakauppojen hintoja, sillä yksittäisessä kirjassakin voi olla jopa seitsemän euron ero ostopaikkojen välillä, Nanna sanoo.

Opettajan pedagoginen harkinta on tärkein seikka materiaalin valinnassa, mutta myös opiskelijoiden näkökulma on tärkeä. Asia kannattaa ottaa kurssilla puheeksi opettajan kanssa. Opiskelijat sanovat usein, että kaikkein ärsyttävintä on se, kun materiaalin ostaminen on pakollista, mutta sitä käytetäänkin vain vähän.

Ne muut kulut

Opiskelijan kurssimäärä ja -valinnat vaikuttavat kokonaiskustannuksiin. Minimikursseilla opiskelija selviää tietysti halvemmalla, sata kurssia keräävä taas joutuu maksamaan enemmän. Joissakin aineissa valmiita materiaaleja käytetään vähemmän kuin muissa. Esimerkiksi elokuvakursseilla ei ole oppikirjoja, mutta kurssin päätteeksi käydään usein elokuvissa Äidinkielessä ja kirjallisuudessa taas on tapana käydä katsomassa näytelmiä. Usein valinta onneksi osuu teattereihin, jotka myöntävät opiskelija-alennuksia.

Oman lukunsa muodostavat erikoiskurssit, joiden kustannukset jäävät kokonaan opiskelijoiden maksettaviksi. Ulkomaanmatkat maksavat yleensä vähintään useita satoja, eivätkä kotimaan leirikoulutkaan ole ilmaisia. Jos opiskelija osallistuu monelle tällaiselle kurssille, lukion loppulasku tietysti nousee huomattavasti. Toisaalta niillä voi saada elämyksiä, joita ei muuten saa helposti.

Lukiolainen tanssii ja risteilee

Tärkeä osa lukion elämää ovat erilaiset sosiaaliset tapahtumat. Nekin valitettavasti maksavat. Esimerkiksi vanhojen tansseihin saa helposti menemään satoja euroja. Tilun aulaparlamentti kertoi, että mekko saattaa maksaa muutaman satasen, mutta moni haluaa satsata myös pieneen luksukseen. Hiusten, meikkien ja kynsien laittamiseen saa myös kulumaan paljon rahaa. Pojat selviävät tästä usein halvemmalla. Toisaalta vanhojentanssipukuja kierrätetään ahkerasti, joten säästäminen on mahdollista.

Risteilyt, sadan aamun bileet ja muut opiskelijoiden yhteiset riennot eivät tietenkään ole pakollisia, mutta monille ne ovat lukion hauskin osa, eikä poiskaan huvittaisi jäädä. Silloin kannattaa pohtia, mikä on oikeasti tärkeintä. Ovatko vaikkapa vanhojen tanssien ulkoiset kimalteet olennaisia, vai onko hauska yhdessäolo ja tanssin riemu sittenkin se isoin juttu.

 

Valtteri ja Sulo

Valtteri ja Sulo kuluttavat paljon rahaa koulun kahvilassa. Kuva: Antti Pentikäinen.

Opiskelijaraati kommentoi

Tilun aulassa Valtteri Moisio ja Sulo Lindfors pohtivat lukiolaisen suhdetta rahaan. Myös moni ohikulkeva abi osallistuu keskusteluun. Pitäisikö lukion olla oikeasti ilmainen – siis niin, että kunta maksaisi myös oppimateriaalit?

Useimmat vastanneet ovat ainakin joskus yrittäneet säästää esimerkiksi lainaamalla tai hankkimalla käytettyjä oppikirjoja Silti useimmat vastaajat uskovat, että kenenkään lukiotaival ei tyssää maksuihin.

– Kaikki kuitenkin tietävät, että vaikka lukukausimaksuja ei ole, niin kyllä lukiolle kuitenkin tulee hintaa, Valtteri pohtii.

– Koulumatkoihinkin menee aika paljon rahaa. Jos tulee autolla, bensa maksaa, mutta myös Vantaa sisäinen HSL-lippu maksaa kolmekymppiä kuussa ja seutulippu suunnilleen viisikymppiä, Sulo sanoo.

Osa opiskelijoista taas kannattaa ajatusta, että lukio ja muut toisen asteen tutkinnot olisivat ilmaisia peruskoulun tapaan. Rahaa säästyisi rutkasti, tai sitten pennoset voisi sijoittaa vaikka harrastuksiin, jotka puolestaan auttavat jaksamaan.

Kulut kuriin

Pojat huomauttavat myös, että Tilussa saa rahaa kulumaan vaikka joka päivä.

– Kahvilaan on mennyt valtavia summia vuosien varrella, Sulo laskee.

– Kuukaudessa menee helposti 30–60 euroa kahviin ja välipaloihin, Valtteri vahvistaa.

Kukaan ei tietysti pakota ostamaan syötävää ja juotavaa Tilu Cafésta, mutta esimerkiksi keskiviikkoisin on vaikea jaksaa viimeisen tunnin loppuun ilman välipalaa. Sama koskee uusintakuulusteluja ja tiistain Study Caféssa pänttäämistä. Joskus on pakko tankata, että aivot toimivat täysillä. Kahvila tuo Tiluun myös viihtyisyyttä ja mukavan ympäristön sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kaikki abiraatilaiset suhtautuivat rahanmenoon filosofisesti. Ikäväähän se on, mutta asia on hyväksytty. Lukion alussa vanhemmat yleensä vastaavat opiskelun kustannuksista, mutta moni töissä käyvä abi maksaa ainakin osan kustannuksista itse. Monet mainitsevat myös opintotuen ja erilaiset alennukset, joita opiskelijat saavat. Ne auttavat perheitä laskemaan kustannukset sopivalle tai ainakin siedettävälle tasolle.

Taulukko

Taulukolla voi seurata opintojen vaatimia kuluja.

 

Kulujen seurantaa kannattaa kokeilla Tilulaisen rahankäyttö -nimisen Google Sheets -taulukon avulla. Se toimii samaan tapaan kuin Excel-taulukot. Alalaidasta löytyvillä välilehdillä on mahdollista syöttää erilaisia kulueriä, ja ohjelma laskee kulukertymät etusivulle. Helppokäyttöinen taulukko löytyy täältä. Sieltä se on helppo noukkia omaan Google Driveen.

Teksti: Antti Pentikäinen 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s