Lukion tänä syksynä aloittanut Daniel Placeres Miranda, 15, oli kuullut hurjia huhuja pelätyistä koeviikoista. Juttujen mukaan hyvistä arvosanoista on turha edes haaveilla, jos ei pänttää ainakin kahta viikkoa ennen koetta. Ja tunneilla pitää tietysti pysyä skarppina ensimmäisestä tunnista viimeiseen. Monen mielestä urakka kuulostaa hurjalta.
Opettajat ja vanhemmat opiskelijat pelottelevat ykkösiä juuri tällaisten tarinoiden avulla, mutta hurjilla jutuissa on myös vinha perä. Viimeisen illan pänttääjät saavat harvoin parhaita arvosanoja, ja koeviikon stressiä voi helpottaa opiskelemalla kurssin asioita tasaisesti pitkin kurssia.
Danielin ykkösjakso sisälsi enimmäkseen lukuaineita.
– Minulla oli kaikkiaan kuusi kurssia, joista neljä oli kieliä: ruotsi, espanja, suomi toisena kielenä ja venäjä. Lisäksi opiskelin viestintää ja pitkää matikkaa. Kielet ovat olivat yllättävän helppoja, yläasteen tasoa. En joutunut lukemaan niitä hirveästi, mutta matikkaa luin aika paljon. Aloitin noin viikkoa ennen koeviikkoa, mutta tunneillakin yritin seurata tarkasti, Daniel kertoo.
Lukion erilainen systeemi aiheutti alkuun päävaivaa.
– Kurssimuotoisuuteen siirtyminen tuntui monimutkaiselta, mutta siihenkin tottui nopeasti. Ruoka-ajat ja muut tärkeät asiat pitää etsiä itse opinto-oppaasta, kun taas peruskoulussa kaikki annettiin oppilaille valmiina.
Vaikka Danieliakin oli peloteltu koeviikon raskaudesta, kaikki meni lopulta hyvin.
– Ei se tuntunut kamalan vaikealta, esimerkiksi ruotsista sain kasin yhden päivän lukemisella. Matikasta tuli seiska. Sitä pänttäsin suunnilleen kolme tuntia päivässä neljän päivän ajan. Jäin hieman jumiin joihinkin aiheisiin jo kurssin alussa, mutta sain selvitettyä ne ennen koetta, Daniel muistelee.
Koeviikon sujumista oli ohjeistettu huolellisesti.
– Meitä oli neuvottu tosi hyvin. Kannattaa laatia lukusuunnitelma eli jonkinlainen lukujärjestys lukemisille. Voi vaikka opiskella aina koulun jälkeen 2 tuntia, pitää sitten vähän taukoa ja rentoutua. Tärkeimmät asiat kannattaa kirjata vihkoon.
Aina kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
– En aina noudattanut kaikkia ohjeita ihan loppuun asti. Joissakin asioissa on pakko tunnustaa, että yläastemeininki jatkui, Daniel naureskelee.

Jos ruotsista saa kasin yhden päivän työllä, tuottaako kahden päivän uurastus ysin? Kuva: Antti Pentikäinen.
Hän kuitenkin lupaa valmistautuvansa seuraavaan koeviikkoon tunnollisemmin.
– Sain ruotsin kasin oikeastaan aika helposti. Pienellä panostuksella olisin luultavasti pystynyt parempaan. Matikkaan satsasin enemmän, ja sain seiskan, vaikka pelkäsin vitosta tai kutosta. Olen siitä seiskastakin ihan onnellinen, Daniel pohtii.
Lukioon siirtyminen on monelle kasvun paikka. Uudessa koulussa on helpompaa ottaa itseään niskasta kiinni. Danielkin sanoo ryhdistäytyneensä.
Myös vuonna 2009 Tilusta lakin saanut isoveli auttoi Danielia. Study Caféssa Daniel ei ole käynyt, mutta tulevaisuudessa hän harkitsee pyytävänsä apua matematiikan ja fysiikan opiskeluun.
– Kaikkiaan Tilussa opiskeleminen on ollut hyvä kokemus. Vaikka alkuun koulun suuruus huolestutti minua, niin kaikki on mennyt hyvin. Täällä on helppo saada kavereita.
Teksti: Antti Pentikäinen
Hymyä naamaan, Daniel! ;D