Vaihtarit piinapenkissä! Häly kuulusteli kahta jo vuodenvaihteessa kotimaihinsa palannutta vaihto-oppilasta ennen joulua. Guadalupe Quiroga Argentinasta ja Chiara Piovano Italiasta kertoivat, kuinka selviytyä Suomen kulttuurista.

Miten olet selvinnyt Suomen säästä?

Guadalupe: Oikeastaan pidän talvesta, jopa enemmän kuin kesästä. Argentiinassa on niin kuuma kesäisin enkä oikeastaan pidä siitä.

Häly: Mutta ei ole kuitenkaan ihan kunnon talvi.

Chiara: Tämä ei ole mitä odotin. On hyvin lämmin. Tarkoitan, ettei ole mitenkään kylmä, niin kuin -20 astetta.

G: Niin, ja odotin enemmän lunta.

C: Niin, enemmän lunta. Toivon todella, että sitä saadaan.

Onko teillä vinkkejä Suomessa selviytymiseen?

G: Täytyy olla hyvin avoin, koska ihmiset ovat hyvin ujoja.

C: Ja ole hyvin kärsivällinen. Älä odota liikoja, yritä vain puhua ja puhua ja olla mukava kaikille. Siten saat jotain takaisin.

G: Täällä täytyy vain oppia elämään. Kaikki eivät tule puhumaan, vaikka useimmat ihmiset luulevat niin.

H: Suurin ero on siis ihmisten käyttäytymisessä?

G: Todellakin, se on ihan erilaista.

Mikä on mielestänne paras suomalainen ruoka?

G: Korvapuusti

*Naurua*

C: Niin, ja myös…

H: Makaronilaatikko?

G: Minä pidän siitä todella paljon, mutta hän vihaa sitä!

C: Minä pidän kirjapiirakasta.

H: Karjalanpiirakasta?

C: Niin, karjalanpiirakka.

G: En ymmärrä, miten voitte pitää salmiakista.

C: Minä pidän salmiakista.

G: Se on hirveää!

Oletteko kokeneet mitään outoa suomalaisessa kulttuurissa?

G: Juotte maitoa aterioiden kanssa. Emme ikinä juo maitoa sillä tavalla.

C: On outoa, että käytätte ketsuppia kaiken kanssa.

*Naurua*

C: Se on ällöttävää.

Ette siis ikinä käytä ketsuppia pastan kanssa?

C: Emme todellakaan!

G: Ainoastaan lihan kanssa. Ja myös ajat, jolloin syötte ovat ihan outoja. Kun host-siskoni kertoi, että lounaani tulisi olemaan 11:50, olin ihmeissäni. Yleensä syön aamupalaa siihen aikaan. Oli shokki syödä illallista viideltä. Argentiinassa syömme lounasta kahdelta iltapäivällä ja illallista yhdeksän tai kymmenen aikaan illalla.

Miten hiljaiset suomalaiset ovat vaikuttaneet teihin?

G: Se oli aluksi suuri shokki.
C: Ensimmäisillä oppitunneilla ihmettelin, kun kukaan ei puhunut kenellekään ja kaikki vain tuijottivat kännyköitään. Mietin, kuinka he pystyvät selviytymään tällaisessa ilmapiirissä. En oikeastaan ymmärtänyt, että Suomessa kaikki keskittyvät omiin asioihinsa ja elämäänsä, mutta jos kysyy apua, he kyllä auttavat.
H: Onko se muuttanut teitä mitenkään?

C: En ole varma. Huomaan sen varmaan, kun palaan takaisin kotiin.

G: Uskon olevani hiljaisempi nykyään.

C: Samoin.

G: Ensimmäisinä viikonloppuina herätessäni talomme oli aivan hiljainen ja luulin olevani ensimmäinen jalkeilla, mutta kun menin alakertaan näin koko isäntäperheeni. Kukaan ei puhunut mitään. Talosta ei kirjaimellisesti kuulunut mitään. Olin ainoa, joka lauloi ja soitti musiikkia talossa, sillä tarvitsin jotain ääntä, mutta nykyään olen tottunut hiljaisuuteen.

Mitkä ovat Tilun hyviä ja huonoja puolia?

C: Minulla on monia: täällä on paljon mistä valita, melkein kaikki opettajat ovat todella mukavia ja he osaavat motivoida oppilaitaan. Opettajat saavat oppilaat tekemään hyviä tuloksia ilman painostusta. Nuo ovat mielestäni parhaita asioita, mitä opettaja voi tehdä. Tämä on iso koulu ja kaikki on täydellistä täällä.

G: Minusta on kivaa kun kaikilla tunneilla on eri ihmisiä. Argentiinassa minun luokkani opiskeli koko ajan yhdessä, kahdeksan tuntia päivässä. Meistä tuli vuosien varrella kuin perhe. Tietenkin sinne osuu aina joku, josta ei pidä, mutta silloin täytyy vain oppia työskentelemään hänenkin kanssaan, kuten muutoinkin elämässä. Koulu on suuri, minkä takia on helppo löytää omanlaisiaan ihmisiä.

Kuka on lempiopettajanne Tilussa?

G&C: Kare!

C: Me olemme olleet kaikilla hänen kursseillaan, joten tunnemme hänet parhaiten.

Q: Hän on varmaan niin kyllästynyt meihin, kun olemme siellä koko ajan. Hän on tosi hauska.

C: Molemmat liikunnan opettajat ovat kivoja, samoin latinan opettaja Sami.

Q: Ja elokuvaopettaja…

H: Antti Pentikäinen?

Q: Joo, Antti! Hän on todella hauska!

 

Teksti: Kaisa Kettunen ja Suvi Ojala

Tilun muista vaihto-oppilaista lukuvuonna 2015-16 kerrotaan Hälyn vuosikertomusnumerossa, joka jaetaan lakkiaisissa lauantaina 4.6.2016 Trio-Areenalla.