Laura Kolehmainen valmistui Tilun IB-linjalta vuonna 2013. Viime syksynä hän luki kansainvälisen ilmastopaneelin raportin, jossa maalattiin pelottava tulevaisuus, jos ihmiskunta ei saa torjuttua ilmastokatastrofia. Hän päätti, että jotain on tehtävä. Tilun blogin haastattelussa Laura kertoo kampanjasta ja prosessista, joka on tempaissut mukaansa suuren joukon suomalaisia.
”Pari päivää ahdisti niin maan pirusti, mutta sitten ajattelin, että pakko toimia.. Kuva: Antti Pentikäinen.
1. Mikä sai sinut käynnistämään Ilmastoveivi2019-kampanjan?
”Luin vain niitä samoja uutisia lokakuussa 2018 kuin kaikki muutkin, mutta en päässyt ohi siitä ajatuksesta, että nyt on toimittava, jos aikoo joskus toimia ilmastonmuutosta hillitäkseen. Että tiedeyhteisö viestii 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen erosta ja kaksikin astetta tarkoittaa peruuttamatonta katastrofia aika monen kannalta.
Sitten ajattelin, että jos kerran otan tämän vakavasti, on ilmastonmuutoksen hillintä pakko priorisoida nyt eikä viidestoista päivä. Se meni niinsanotusti tunteisiin, eli otin sen myös henkilökohtaisesti vastuulleni. Pari päivää ahdisti niin maan pirusti, mutta sitten ajattelin, että pakko toimia. Koska en usko siihen, että markkinat hoitavat ja kaupassa paremmin valitsemalla ongelmaa ratkaistaan tarpeeksi isossa mittakaavassa tarpeeksi nopeasti, päädyin äkkiä siihen, että systeeminen muutos on ainoa vaihtoehto. Eli että meidän pitää muuttaa oletusarvoinen toimintatapa ilmastokestäväksi.
Niinpä päätin perustaa kampanjan, joka tähtää just siihen. Kun Suomella vielä on ainutlaatuinen paikka EU:n johdossa nyt heinäkuusta joulukuuhun, ajattelin, ettei sitä voi missata. EU on niin iso, että sen tekemiin ratkaisuihin vaikuttamalla voidaan puhua koko ongelman kannalta merkittävistä toimista. Niinpä kampanjan pointti on saada Suomi ottamaan johtajuus ilmastonmuutoksen hillinnässä EU-puheenjohtajuuskaudestamme alkaen, ja saada muut mukaansa, kun maksimissaan 1,5 astetta lämmennyttä maailmaa aletaan tosissaan rakentaa. Nykymenolla maailma lämpenee vähintään 3,5-5 astetta, riippuu, kuka mittaa.”
”Viime vuosien vaikuttavinta ilmastotoimintaa on ollut nimenomaan nuorten, meidän sukupolven lakkoilu, marssit ja mielenosoitukset.” Kuva: Antti Pentikäinen.
2. Millä keinoilla nuorten kannattaisi yrittää vaikuttaa ilmastoasioihin?
”Joka puolelta kuuluu sitä, että viime vuosien vaikuttavinta ilmastotoimintaa on ollut nimenomaan nuorten, meidän sukupolven lakkoilu, marssit ja mielenosoitukset. On aika vastaansanomaton ja tosi argumentti, että kyse on meidän tulevaisuudestamme, oikeudestamme elinkelpoiseen maailmaan. Kun tämän suostuu ymmärtämään, ja hyväksyy, että ilmastonmuutos on meidän sukupolvemme suurin turvallisuusuhka, päättävissä asemissa oleva vanhempiemme sukupolvi suostuu ajattelemaan asiaa sen vaatimalla vakavuudella. Kaikkihan haluavat lapsilleen parasta.
Nuorten kannattaa siis järjestäytyä ja sanoa ääneen se, että huolestuttaa yhteiskunnan nykysuunta. Ja ettei se käy. Eihän ole enää järkevää epäilystä siitä, etteikö ilmaston lämpeneminen olisi nimenomaan teollistuneen yhteiskuntamuodon eli nykyihmisen aiheuttama: niinpä myös meidän toimiemme avulla on mahdollista hillitä sitä, jos toimimme nyt. Kohta on myöhäistä, ja jäljelle jää vain sopeutuminen aika pelottavaan maailmaan.
Kelle sitten puhua? Vanhemmille, koululle, urheilujengille, aikuisille jotka vaikuttavat. Äänestäminen tapahtuu liian harvoin ollakseen ainut toimintamuoto, eikä iso osa nuorista edes saa vielä äänestää. Itse olen kokenut muiden samaa toimintahalua ja ilmastopaniikkia potevien kanssa toimimisen ja kampanjoimisen tekevän olon tosi voimakkaaksi. Sanoisin siis, että järjestäytyminen. Elokapina, Fridays for Future ja vaikka meidän Ilmastoveivi ovat kaikki tavallisten ihmisten perustamia ja pyörittämiä liikkeitä, joihin on myös tervetullut toimimaan.”
3. Mitä sitten, jos ilmastoahdistus iskee?
”Toiminta auttaa. Yleensä ei vain yksin omassa elämässään toiminta, koska siinä tulee tosi äkkiä yksinäinen ja katkera olo: mikseivät kaikki muutkin ryhdy lentolakkoon, vegaaneiksi ja kierrättämään? Kyse on mittakaavasta: ahdistusta poistaa sellainen toiminta, jonka vaikuttavuuteen pystyy itse uskomaan. Eli johonkin porukkaan liittyminen tai sellaisen perustaminen jeesaa mun kokemuksen mukaan hyvin, ja sillä saa aitoa muutosta aikaan.”
4. Mitä kaikkea olet itse valmis tekemään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?
”Kuten edellisistä vastauksistani varmaan käy ilmi, mun mielestä tehokas ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rakenteellisen muutoksen. Rakenteet muuttuvat demokratiassa onneksi siten, että kansalaiset vaativat sitä muutosta. Muutoshalu on suurin meidän sukupolvella, joten meidän sukupolven äänen täytyy kuulua päättäjille nykyistä paljon kovemmin.
Mä olen valmis viemään sitä viestiä ja vaatimaan muutosta, ja tietty rohkaisemaan muita tekemään samaa. Samalla olen valmis siihen, että elämä on aika erilaista muutaman vuoden päästä, koska pitää keksiä tavat olla tuhoamatta maapalloa samalla kun tavoittelee hyvinvointia mahdollisimman isolle joukolle ihmisiä. Mutta se ei pelota, pitää suhtautua rohkeasti muutokseen.”
”Pitää suhtautua rohkeasti muutokseen!” Kuva: Antti Pentikäinen.
5. Toivoa vai epätoivoa? Eli terveisesi Tilun nykyisille opiskelijoille ja henkilökunnalle?
”Pakko siteerata Greta Thunbergia ja sanoa, että toivo syntyy toiminnasta. Mun oma lisäys on se, että ilman toimintaa se toivo on valhetta ja osa ongelmaa. Mutta toivoa toiminnan kanssa on mun terveiset! On vielä aikaa!”
Tätä et tiennyt Laurasta
Tammikuussa 2012 Laura lauloi ja näytteli Tilun musikaalissa Kivisen taivaan alla, jonka taustatarinassa ihmiskunta oli kohdannut ilmastokatastrofin. Laura esitti päähenkilön äitiä. Musikaalin uusi versio nähdään Tilun auditoriossa vuoden 2020 alussa.
Toimi
Ilmastoveivi2019-kampanja pyrkii vaikuttamaan niin, että Suomi pyrkisi toimimaan aktiivisesti ilmastokatastrofia vastaan EU-puheenjohtajuuskaudellaan heinäkuusta 2019 vuoden loppuun.
Tilu oli ensimmäinen kampanjaan mukaan lähtenyt koulu. Kaikki tilulaiset ykkösistä abeihin ja vanhemmista henkilökuntaan on tervetullut allekirjoittamaan Ilmastoveivi2019-vetoomuksen. Kampanjan slogan kuuluu ”Ollaan me ihmeitä ennenkin tehty”.
Katso myös Ilmastoveivin video, jossa etsitään kadonnutta lunta.
Teksti: Antti Pentikäinen
Tiluttelua 