Tilun opettajat Satu Kiiskinen ja Antti Pentikäinen keskustelevat musiikkiteatterin tekemisestä koulussa. Kumpikin on kirjoittanut ja ohjannut useita esityksiä Tilun auditorion näyttämölle.

ANTTI PENTIKÄINEN: Satu, miksi sinusta musiikki ja teatteri sopivat niin hyvin yhteen juuri koulussa?

SATU KIISKINEN: Tilussa kuten muuallakin musiikin ja teatterin yhdistäminen antaa monenlaisille kyvyille mahdollisuuden tulla esiin. On paljon taitavia laulajia ja muusikoita, jotka voivat laajentaa omaa osaamistaan.

AP: Niin juuri. On hauskaa, kun vaikka muusikko joutuukin näyttelemään tai lavastaja tanssimaan!

SK: Haasteena tässä yhdistelmässä on se, että näyttelemisestä ja puheteatterista kiinnostuneet saavaan mukaan. Käytännössä käsikirjoituksissa pitää olla puherooleja.

AP: Sehän meillä Tilussa onnistuu, koska teemme itse omat teoksemme tekstistä sävellyksiin ja puvustuksesta valosuunnitteluun. Minunkin kokemukseni on, että musikaaliprosessin aikana ihmiset innostuvat kokeilemaan kaikkea uutta ja hauskaa. Esimerkiksi Kivisen taivaan alla -musikaalissa käytännössä kaikki pääsivät tanssimaan. Tai oikeastaan joutuivat.

SK: Myös tulevassa Siivet-musikaalissa joukkokohtauksissa tanssivat lavalla myös autuaallisen tietämättömät lavastajat. Minullakin olisi kysymys sinulle, Antti.

AP: Anna palaa.

SK: Missä vaiheessa käsikirjoittamista alat miettiä, millaista musiikkia esitykseen kannattaisi säveltää`

AP: Kyllä minä mietin sitä alusta asti. Monesti jo ideointivaiheessa tulee oivallus, miten musiikki ja tarina niveltyvät toisiinsa. Säveltäjät sitten tulkitsevat ajatusta omasta vinkkelistään.

SK: Tilun musikaaleissa säveltämistä ohjaa musiikinopettaja Erkki Ylimäki. Hän on säveltänyt itse ja ohjannut myös opiskelijoita. Erkin kyky tuottaa ja säveltä eri genrejen musiikki tekee ohjaajan työskentelystä kiinnostavaa, ja usein sävellykset vievät tarinaakin uusiin suuntiin.

AP: Minusta on hauskaa, että Tilun musikaalien sävellykset ovat menneet koko ajan temaattisempaan suuntaan, eli tiettyjä johtoteemoja kehitellään eri kohtauksissa sovitusten ja sanoitusten avulla uusiin ulottuvuuksiin.

SK: Minä kuuntelen paljon musiikkia ideointia varten. Esimerkiksi nyt kun muokkaan jo aiemmin esitettyä Siivet-musikaalia, olen kuunnellut paljon nykykansanmusiikkia, esimerkiksi Suistamon sähköä. Ideoiden ja keskusteluiden pohjalta Erkki säveltää ainakin kaksi uutta kappaletta.

AP: Kuinka paljon aioit muuttaa tätä versiota Siivistä?

SK: 2000-luvun alussa musikaalissa korostui yhteiskunnan kilpailuhenkisyyden ja elämyshakuisuuden tuhovat seuraukset. Niiden vastakohtana esityksessä on myyttinen lintumaailma, jossa rituaaleilla, tarinoilla ja niiden säilyttämisellä on tärkeä merkitys. Nyt uudessa versiossa lintumaailma säilyy pitkälti samana, mutta ihmismaailman tematiikka keskittyy enemmän metsiensuojeluun ja sitä kautta uhanalaisten lajien merkitykseen. Näin uusi Siivet linkittyy edelliseen Kivisen taivaan alla –musikaaliin, joka oli myös uusintaversio aiemmasta esityksestä.

AP: Totta. Esitysten välillä teoksen teemat olivat itse asiassa tulleet entistä ajankohtaisemmiksi. Ilmastonmuutoshan on nyt kaikkien huulilla. Teimme esitykseen uuden intron ja muutimme useiden kohtausten näyttämöllepanoa ja laulujen sovituksia. Oli kiva saada tehdä jotkut kohtaukset täysin uusiksi, mutta kaikkeen en kajonnut. Uudet näyttelijät, muusikot, lavasteet, puvut ja sovitukset muuttivat esitystä riittävästi, eikä minun tarvinnut pistää koko ohjauskonseptia uusiksi. Millainen taideaineiden asema on sinusta nykyisin lukiossa?

SK: Tällä hetkellä tuntuu, että taideopetus on hieman ahtaalla. Jatko-opintojen vuoksi opiskelijat kokevat usein parhaaksi lukea sellaisia oppiaineita, joista voi saada enemmän pisteitä seuraavaan oppilaitokseen pyrkiessä. Monilla lukujärjestys on täynnä, ja ihmisen kokonaisvaltaiselle kasvamiselle tuiki tärkeät taide, itseilmaisu ja yhdessä toimiminen jäävät vähemmälle.

AP: Se on kyllä todella harmillista! Käytännössä kaikki musikaalin matkaan lähteneet – ja myös mukaan pakotetut – ovat olleet aivan haltioissaan upeasta kokemuksesta. Musikaaleja muistellaan vielä vuosienkin kuluttua. Ja on hauskaa myös tuottaa elämyksiä koko kouluyhteisölle.

SK: Teoksilla ei ole koskaan merkitystä vain niiden tekijöille vaan kaikille koulussa työskenteleville. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että taide on läsnä arjessa – taide avartaa sekä tekijän että kokijan mieltä.

AP: Taide rules!