Koronapandemia ja sen tuomat tiukat säännöt ovat rajoittaneet koulumme yhteisöllisiä tapahtumia. Lähes kaikki normaalit juhlapäivät ja yhteiset tilaisuudet on peruttu tai niitä on siirretty. Nämä tapahtumat olisivat olleet tärkeitä varsinkin uusien opiskelijoiden ryhmäytymisen ja kouluun kiinnittymisen kannalta.

Ykkösten ja osittain myös kakkosten keskuudessa yhä useampi opiskelija kokee olevansa yksin suuressa lukiossa. Ihmiset ovat jakautuneet erillisiin porukoihin ja osa on jäänyt yksinään. Kynnys jutella toiselle opiskelijalle on hyvin korkea. Koronavuoden tapahtumat ja rajoitukset ovat todistaneet sen, kuinka tärkeitä koulun yhteiset tapahtumat ovat koulun yhteisöllisyyden kannalta, ja kuinka yhteisöllisyyden puute vaikuttaa suuresti koko kouluun.

Koronan takia perinteiset ryhmäytystilanteet jäivät pois melkein kokonaan. Ryhmätöitä ei tehty tunneilla, koska se olisi ollut liian suuri koronariski, eikä toisen opiskelijan vieressä saanut istua. Opiskelu uudessa koulussa oli muutenkin sekavaa, koska silloin joutui totuttelemaan aivan uuteen opiskelutyyliin, ja korona vaikeutti kaikkea mahdollista lisää.

Kun joulukuussa aloitimme etäopiskelun, se tapahtui todella lyhyellä varoitusajalla, eikä kukaan oikein osannut varautua siihen. Tuo aika oli vaikeaa opiskelijoille sekä varmasti myös opettajille. Tehtäviä oli paljon, ja avun kysyminen ja opettajan kysymyksiin vastaaminen oli useimmilla tunneilla todella pelottava ajatus. Koska alkusyksyn kurssit olivat pääosin oman RO-luokan kanssa, eikä muista kurssilaisista tiennyt kuin äänen ja Meetissä näkyvän värillisen palleron, tuli helposti sellainen olo, että jäi yksin kasaantuvien koulujuttujen kanssa. 

Tämän takia pandemian laantuessa olisi hyvä ryhmäyttää uusien ykkösten lisäksi koko koulu, jotta saataisiin Tiluun hyvä ja turvallinen ilmapiiri kaikille. Näiden toimien ei tarvitse olla mitään suurta, pienetkin asiat riittävät. En varmasti ole ainoa, joka haluaa Tiluun enemmän yhteisöllisyyttä.

Syksyllä pandemian laantuessa olisi hyvä ryhmäyttää koko koulu ykkösistä pidentäjiin.

Tämän kevään aikana tehtiin onneksi paljon hyvää koulumme ilmapiirin parantamiseksi. Toukokuun perjantaiset teemapäivät laskivat hyvin kynnystä ihmisille jutteluun. Jokin yhdistävä tekijä kuten pehmolelu tai teemapukeutuminen voi madaltaa kynnystä todella kiinnostavien keskustelujen syntymiseen tuntemattomien kanssa.

Olen jutellut tästä aiheesta koulukavereiden kanssa, ja lähes kaikki heistä kokevat, ettei meidän koulussa ole yhteishenkeä juuri lainkaan. Ihmisten kanssa ei oikein synny keskusteluja, koska ihmiset eivät tiedä, miten aloittaa keskustelu. Kaikki oli yhtä mieltä siitä, että asialle pitää tehdä jotain!

Jos minulta kysytään, tämä asia pitäisi normalisoida arjessa. Olisi hienoa, jos koulussamme olisi sellainen ilmapiiri, jossa voisi rennosti mennä keskustelemaan tuntemattomille, eivätkä käytävillä kaikki vain istuisi yksinään omissa maailmoissaan puhelintaan näpräten.

Tuo muutos ei tapahdu hetkessä, ja siihen tarvitaan kaikkien osallistumista ja panosta. Tehdään kaikki yhdessä Tilusta parempi ja yhtenäisempi paikka oppia!

Teksti Iida Hämäläinen
Etusivun otsikkokuva Iida Hämäläinen
Kirjoittajakuva Antti Pentikäinen