Tavallisen monimutkaisia tunteita

Romaanina ja tv-sarjana hurmannut Normaaleja ihmisiä sai Hälyn arvostelijan uppoutumaan tarinaan ja syviin mutta ristiriitaisiin tunteisiin.

NORMAALEJA IHMISIÄ on irlantilaisen kirjailijan Sally Rooneyn toinen romaani. Kirja on saanut viime aikoina paljon huomiota sosiaalisessa mediassa kuten Instagramissa ja TikTokissa ‒ varsinkin nuorten lukijoiden keskuudessa. Juoni seuraa päähenkilöiden, Mariannen ja Connellin elämää sekä monimutkaista suhdetta toisiinsa ja muihin ihmisiin. Teos on mielestäni kaunis ja monenlaisia tunteita herättävä.

Kirja sijoittuu Irlantiin vuosina 2011‒2014. Vaikka sivuja on alle kolmesataa, Rooney onnistuu kertomaan näiden neljän vuoden tapahtumat informoivasti. Pienehkö sivumäärä ja kirjailijan erikoinen kerronta voivat kuitenkin tehdä lukemisesta hieman haastavaa.

ITSE KIINNITIN HUOMIOTA kirjassa siihen, kuinka todelliselta hahmot ja tarina tuntuivat. Rooney osaa kuvailla tapahtumapaikkoja erityisellä tavalla, joka saa lukijan tuntemaan olonsa osaksi tarinaa. Hahmot olivat samaistuttavia; nuorille suunnattu kirja kertoo kahden haavoittuneen tai “rikkinäisen” ihmisen suhtautumista elämään, mikä on varmasti suuri tekijä kirjan suurelle suosiolle mediassa.

Todentuntuisen tarinan lisäksi myös kirjan kerronta poikkeaa muista samankaltaisista romaaneista. Kirjan luvut kulkevat aikajärjestyksessä, mutta lukujen välillä voi olla pitkiäkin aikahyppyjä. Luvun sisällä saatetaan kuitenkin mennä taaksepäin ajassa, ja sitten takaisin aloituspisteeseen, mikä tuo omat haasteensa lukemiseen.

PÄÄHENKILÖT OVAT MONIMUTKAISIA ja moniulotteisia hahmoja, joilla on kummallakin omat lapsuudentraumansa ja elämäntilanteensa. Romaani kertoo heidän aluksi yllättävästä ystävyydestään, joka myöhemmin muuttuu fyysiseksi ja romanttiseksi. Hahmoilla on monenlaisia riitoja ja erimielisyyksiä, joiden jälkeen ovat erillään pitkiäkin aikoja, mutta he eivät kuitenkaan pysty pysymään erossa toisistaan.

Lukiessani tajusin monesti olleeni täysin uppoutunut tarinaan: olin iloinen, olin surullinen, olin vihainen, olin innoissani. Kirja käsitteli monia hankalia aiheita kuten masennusta, syömishäiriöitä, seksuaalista häirintää ja väkivaltaa, jotka voivat olla joillekin lukijoille vaikeita käsitellä.

Romaani herätti minussa ristiriitaisia tunteita, mutta ymmärrän, miksi se on saanut suosiota nuorten keskuudessa. Kirjaa voin suositella monimutkaisten rakkaustarinoiden ystäville, sekä sellaisille lukijoille, jotka pitävät tunteita herättävistä romaaneista.

Teksti: Alex Wright
Kuva: Otava

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s