Ruoka on tärkeä osa kulttuuria. Venäjän abiryhmä matkusti Pietariin ja tutustui naapurimaan ihanimpiin herkkuihin.

Vaikka joku saattaa luulla, että venäläinen ruoka näyttää tältä:

Pietarissa ei matkailijan onneksi tarvitse istua tämännäköiseen pöytään. Upeita herkkuja löytyy jokaiseen makuun. Kuva: Oliver Hamberg.

niin mielikuvasi ei vastaa todellisuutta lainkaan. Ruoka on hinta-laatusuhteeltaan paljon parempaa ja maukkaampaa kuin Suomessa.

Kävimme venäjän kielen abiryhmän kanssa talvisessa Pietarissa kulttuurimatkalla, jonka aikana saimme ihastella ja ihmetellä miljoonakaupungin vilinää, tärkeimpiä nähtävyyksiä, testata kielitaitoamme ja maistella maukkaita ja perinteisiä venäläisiä ruokia. Vaikka Pietarista olisi löytynyt länsimaisia pikaruokaravintoloita (Burger King, McDonald’s, KFC jne), söimme kuitenkin vain venäläisissä ravintoloissa, sillä halusimme hyödyntää mahdollisuuden maistella meille uusia makuja ja ruokia.

Saavuttuamme hotellille päätimme koko porukalla mennä tukahduttamaan nälkäämme hotellin viereiseen ravintolaan, jossa tarjoiltiin pelmeneitä. Pelmenit ovat Venäjän vastine Italian ravioleille: keitetyn taikinanyytin sisältä löytyy herkullista täytettä, joka perinteisesti on possun jauhelihaa, mutta nykyään täytteitä löytyy ankasta kanaan ja myös kala- ja kasvisversioita on tarjolla. Pelmenien kanssa tarjoillaan usein smetanaa. Pelmenit maistuivat todella hyvältä ja maksoivat vain muutaman euron.

Ankkapelmenit. Kuva: Oliver Hamberg.

Myöhemmin samana iltana päätimme mennä syömään illallista Mama na dache (Мама на даче) ravintolaan. Paikan nimi tarkoittaa äitiä mökillä, ja kuten toivoimmekin, niin paikassa oli tarjolla aitoa venäläistä ruokaa, mm. erilaisia lihoja ja keittoja. Ravintolassa oli lämmin tunnelma ja tarjoilijat olivat ystävällisiä.

Vasikanpihviä ja kvinoan jyviä. Kuva: Oliver Hamberg.

Kuvassa oleva vasikanleike oli yksi parhaimmista, mitä olen ikinä syönyt. En ollut koskaan ennen syönyt kvinoaa, mutta maku oli riisin tapainen ja jopa hiukan parempi. Ateria olisi Suomen hintatasolla maksanut vähintään 20 €, mutta onneksi Venäjällä oli halvempaa ja hinnaksi tuli noin 7 € (ruplina). Juomana toimi perinteinen venäläinen suolainen kivennäisvesi Borjomi, jolla sanotaan olevan myös parantavia vaikutuksia juhlinnan jälkeiseen olotilaan. Borjomi maistui paremmalta kuin peruskivennäisvesi.

Borjomi on tavallisia kivennäisvesiä maukkaampaa. Kuva: Oliver Hamberg.

Toisena päivänä kattavan hotelliaamiaisen ja Talvipalatsikierroksen jälkeen päädyimme läheiseen piirasravintolaan syömään välipalaa. Piirakat ovat perinteinen venäläisen keittiön herkku ja saatavilla oli sekä suolaisia että makeita vaihtoehtoja. Suurin osa meistä päätyi tuttuun ja turvalliseen piirakkaan, jonka täytteenä oli kanaa ja riisiä. Yhden hinnaksi tuli taas muutama euro, ja maku oli todella hyvä hintaan verrattuna.

Piiraat kuuluvat venäläisen keittiön mestariteoksiin. Kuvan kanapiiras maksoi vain muutaman euron. Kuva: Oliver Hamberg.

Ilta tuli nopeasti ja yhden piirakan energia ei riittänyt pitkäksi aikaa, joten menimme syömään läheiseen georgialaiseen ravintolaan. Ravintola oli meitä lukuun ottamatta tyhjä ja tunnelma mukava. Söimme yhdessä alkuruoaksi hatsapuri-piiraan jonka sisällä oli paljon todella hyvänmakuista sulguni-juustoa, jonka makua on kuvailtu fetan ja mozzarellan välimuodoksi, ja kananmuna.

Georgialainen hatsapuri on mahtava alkuruoka, välipala tai pikaruoka. Kuva: Oliver Hamberg.

Pääruoaksi tarjoiltiin perinteistä georgialaista šašlikiä eli lihaa vartaassa. Liha oli uskomattoman hyvää sipulin kera, ja perunatkin olivat makoisia. Hinnaksi tuli taas noin 10 euron edestä ruplia.

Perinteinen šašlik irtoaa noin kympillä. Kuva: Oliver Hamberg.

Kolmantena päivänä aloitimme matkan suunnistamalla kaupungissa ja piipahdimme Singerin kahvilassa juomassa kahvia ja teetä. Joimme venäläistä perinteistä piparjuuriteetä ja söimme blinejä. Teen maku oli hieman outo mutta silti hyvä. Tee maistui vähän piparilta, mutta siinä oli sivumakuna joku Suomessa tuntemattomampi mauste, jota emme itse tunnistaneet.

Piparjuuritee on maukasta, vaikkakaan ei aivan jokaisem makuun. Kuva: Oliver Hamberg.

Kolmannen päivän iltana päädyimme Masha ja karhu -ravintolaan. Valitsimme keittoja, lihapatoja sekä perinteistä Kiovan kanaa. Tälläkin kertaa kaikki olivat todella tyytyväisiä ruokiinsa.

Pietarissa tilaaminen oli todella helppoa. Vaikka olimme venäjän ryhmämme kanssa matkalla ja enimmäkseen käytimme venäjää tilaamiseen, kaikki tarjoilijat osasivat vähintään jonkin verran englantia ja pari osasi muutaman sanan suomeakin!

Ylipäätään venäläinen ruoka oli todella maukasta, ja ateriat olivat matkan kohokohtia. Vaikka sinulla olisikin ennakkoluuloja venäläistä ruokaa kohtaan, suosittelemme vahvasti testaamaan paikan päällä perinteisiä ruokia pikaruokaravintoloiden sijasta.

приятного аппетита (priyatnogo appetita) eli hyvää ruokahalua!

Teksti: Oliver Hamberg ja muut VEB7-ryhmäläiset