Aamulla kouluun saapuessa ovella tervehti valloittava tuoreen pullan tuoksu. Pimeitä aamuja piristi kahvilatädin hymy sekä kahvikupillinen ja kalkkuna ciabatta- leipä. Myös aivot virkenivät, kun kahvilan antimien kanssa taisteli tiensä, joskus jopa kolmanteen kerrokseen, ja helpotuksen huokaus kun mikään ei läikkynyt tai levinnyt lattialle. Mutta syksynä 2019 kaikki muuttui silmänräpäyksessä.

Tikkurilan lukion kahvila eli Café Tilu oli kanssamme useita vuosia. Kahvila sijaitsi ala-aulassa ruokalan vieressä, ja se oli auki aamuvarhaisesta pitkälle iltapäivään. Monille kahvila oli päivän pelastus, jos tarjolla sattui olemaan omaa inhokkiruokaa. Kaikki kuitenkin muuttui yhtäkkiä, kun uutiset kahvilan toiminnan lopettamisesta tulivat ilmoille.

Pahimman iskun kahvilan menetyksestä on saanut tiistaisin järjestettävä Study Café. Ennen Study Cafén yhteydessä sai nauttia kahvilan herkuista ja opiskella muiden opiskelijoiden ja opettajien seurassa. Nimensäkin mukaan Study Café on kahvilan poismenon myötä menettänyt olennaisen elementtinsä. Nyt kahvilaan pitää tuoda omat eväät ja kahvilan ciabatta-leivät ovat vain kaukainen muisto. Myös uusintakokeiden alkamisen odottelu on tuskaisaa, kun kahvilan tuotteet eivät pidä verensokeritasoja yllä.

Kahvilan menetys on vaikuttanut opiskelijoiden motivaatioon alentavasti. Varsinkin neljään kestävinä päivinä tuskan hiki ja nälkä häiritsevät hyvää opiskelumenestystä. Oppitunneilla keskittyminen on vaikeaa mahojen kurnimisen vuoksi. Päätösviikolla kaikki ovat niinsanotusti on the edge, ja marjapullien ja kahvin puute on suorastaan sietämätöntä. Opiskelijoita on nähty erityisen zombimaisina koeviikolla, jonka voi yhdistää kahvilan puuttumiseen.

Tilun opiskelijat ovat kuvailleet kahvilan menetystä monin eri sanoin kuten traaginen, älytön, tuska, petetty ja sydäntäsärkevä. On myös esitetty yksinkertainen kysymys: miksi? Jotkut oppilaat ovat jopa kokeneet kahvilan menetyksen maanpäällisenä helvettinä ja puhtaana kärsimyksenä.

Kahvilan poistumisen myötä salaisen ihastuksen lähestyminen vaikeutui ja moni suunnitelma marjapullan tarjoamisesta mielitietylle kuoli kahvilan mukana. Kuinka monta potentiaalista romanssia onkaan jäänyt vain haaveeksi ja kaukaiseksi kaipuuksi.

Kahvilan menetys varjostaa Tilun arkea päivittäin. Henkilökunta, abit ja kakkoset muistelevat kahvilan kultaisia päiviä kyyneleet silmäkulmissa, mutta nyt syksyllä aloittaneet ykköset kulkevat käytävillä hymy huulessa tietämättöminä tästä valtavasta aukosta Tikkurilan lukion arjessa.

“Se ois viimeisen kerran sen euro ja 50 senttiä.”

Kahvilaa kaivaten,
Tikkurilan lukion opiskelijat ja henkilökunta

(Oppilaiden kommentit saatu Jodelista, kiitos heille!)

Teksti: Selma Donkor ja Meriam Ben Salah